Xtrim 800 PowderTek

Kymmenien työtuntien jälkeen ratsu valmiina boondockkaukseen

Viime keväänä 600SDI liikkui Björklidenin maastoissa ihan kivasti, kuten viimeisimmästä videostakin näkyy. Tuntui, että peli oli todella hyvin tikissään. Ajatuksissa oli kuitenkin jo silloin isolohkoon päivittäminen kun noita ranteita lääkärinkin mukaan pitäisi saada vähän viruteltua. Toimistotyön varjopuolia.

Tankkailimme autoa paluumatkalla Kiirunassa ja viereiselle pumpulle tuli joku paikallinen -09 mallin trimmeri kärryssä. Vähän oli tullut jo vastaavaa katteltua ja tarkemminkin tiedusteltua erästä yksilöä viikon ajoreissun ohessa. Lähinnä iltaisin muutaman mallasjuoman siivittämänä. 🙂 Sata kilometriä myöhemmin kevätaurinkoisella Jällivaaran tiellä tokaisin kaverille, että ajetaampas kehä kolmoselle Rollon kautta ja haetaan yks pailakka pois kuleksimasta. Ja niin tehtiin.

Juhannusaattona lähti se 600nen kiertoon. Tä!? Luit oikein. 🙂 Laitettiin nimet paperiin ja lähdin siitä sitten kokolle illan viettoon. Kesä ja syksy meni joitain kuivatyyppejä 800sesta ottaessa ja haaveiltua tulevan talven ralleista. Ihmeempiä ei ollut tarkoitus kelkalle tehdä.  Aivan ajokunnossahan kikotin siis oli, mutta ajokauden lähestyessä päässä naksahti ja siinä menikin sitten tammikuu pajottaessa.

Mattoon tuli lappua 51mm ja välityksinä 21/45. Vetoakselin irroitus on aika nopea temppu REXissä. Lyhyesti näin:
1. Ketjukopan kansi irti, öljyt pois, ketjunkiristin löysälle
2. Alarattaan takaa lukkorengas pois ja ketju hammasrattaineen pois
3. Jarrun puolelta jarrun suoja pois (sen kanssa joutuu vähän temppuilemaan että se sopii tulemaan sieltä pois ja etuosastaan saattaa vähän taipua
4. Jarrurungon pultit pois (jotka menee läpi tunnelin takapuolelle)
5. Jarrulevyn edestä lukkorengas pois
6. Vedä koko jarrupakettia vähän vinoon ja vedä jarrulevy pois
7. Käännä jarruletkun varassa roikkuva jarruasetelma satuloineen vähän vinoon pois tieltä ja kiinnitä vaikka narulla jalkakoukkuun
8. Vedä vetoakselia niin paljon jarrun puolelle kuin mahdollista ja loppujen lopuksi toinen pää mahtuu tipahtamaan ketjukopan puolelta alas. Laakerit jää vetoakseliin paikoilleen. Niiden kunto toki kannattaa käsikopelolla tarkistaa.

Takaisin samassa järjestyksessä. Huomaa jarruasetelmaa kiinnittäessä, että tunnelin puolella oleva kiinnityslaippa tulee oikeaan asentoon. Ketjukopan pultit kannattaa kiristää ristikkäin järjestyksessä esin vaikka 4Nm momenttiin sitten seuraavalla kierroksella 7Nm ja lopuksi lopulliseen 10-12Nm momenttiin. Ketjukopan pohjan kierteet menevät helposti rikki jos kiristää väärässä järjestyksessä ja liian ”nopeasti”.

Maton vaihto onnistuu hyvin yksinkin, mutta vetarin pois nitkuttaminen ja takaisin sovittaminen on ehkä vähän nopeampaa jos on kaveri toisessa päässä auttamassa. Samalla kun vetari ja matto on pois tunnelista, kannattaa tarkistaa kaikki tunnelin niitit etteivät ole löystyneet tai irronneet. Itse päädyin etukennon niiteistä poraamaan muutaman löysän irti ja laittamaan uudet.

Samalla tuli käytyä läpi koko telasto ja vaihdettua liukujen muovit, kaikki laakerit yksintein kun muutama rohisi, rispaantunut rajotinremmi, hieman iskua saanut kääntöpyörien akseli, liukunokat ja jotain muuta pientä. Kaikki neljä vakiopumppua tuli toki huollettua. Takakepeissä on pikkasen vakiota jäykemmät simmitykset. Kovin paljoa noita kybejä ei kärsi kuulemma simmitellä kun niistä pukkaa tulemaan aika pintakovat. No eipä tästä puolipitkästä mitään pattihakkuria ollutkaan tarkoitus rakentaa.

Kytkimien linjaus pailakassa piti olla säädetty kohdilleen. Remmejä ei ollut vienyt. RS:n petikumit on. Jotta paketti pysyisi jatkossakin tikissään, laitoin blingfactoryn variaattorituen. REX/XP runkoisiin isolohkoihin se on hyvä laittaa niin kone ei revi kytkimien etäisyyttä pieleen kovemmassakaan vedätyksessä. Ne tiukemmat petikumit tietenkin auttaa myös, vaikka kuskin hampaat kolisevatkin vähän enemmän. Varituki tulee toisestä päästään kiinni variaattoritornin yhteen olemassaolevaan M6 pulttiin mutterin jääsessä pois ja toisesta päästään iskarin yläpään pulttiin mutterin jäädessä pois. Tuki oli siististi koneistettu ja pituussäädöt molemmissa päissä pallonivelin. Rosteria. www.blingfactory.fi – sieltä niitä saa reilulla satkulla.

Jenkkitarvikkeena saa myös skippadoo XP runkoisiin tarkoitettuja, mutta ne on ainakin Suomesta ostettuna tuplasti kalliimpia. Ja joku jos miettii, että mitäs sitten tapahtuu jos keulalle tulee vähän isompi pusu niin meneekö varitorni vinoon jne. En usko. Tanko ei ole kovin paksu, joten uskon antavan periksi isomman keulapusun alla. Ja se varitornin pään M6 pultti kyllä naksuu poikki kanssa ennen kuin varitorni mihinkään antaa periksi.

Variaattorissa on jäykempi vihreä jousi, joka on hyvä ensiapu noihin QRS kakkosiin, missä alasvaihto vähän takkuaa – erityisesti vakiojousella. Ykkösessä on vakiona 160/290lbs jousi. Yläpäähän halusin kuitenkin vähän jäykkyyttä lisää, jotta ramppien säädöissä riittää vielä pelivaraa korkeammillakin vuorilla. Alkujäykkyydeksi kokeilin 200 alkuista, mutta osoittautui liian korkealta kytkeväksi alkutalven umpisen kikkailuita ajatellen. Tilasin 130 ja 160 alkuiset ja ekalla umpisen reissulla oli kiinni 130/320 jousi. Pelasi erittäin hyvin. 200 alkusella kytkennät oli 4300 tietämillä ja 130 alkusella 3400 korvilla. Käytännössä metrisessä puuterissa halutessaan pääsi hyvin hiipimään 4500 kierroksilla ja trimmerillä olisi voinut vaikka riekkoansoja kokea. Remmin sisäänajon jälkeen huiput umpisella oli 8000-8100 välillä eli ihan kohdillaan. 8150rpm on maksimit tuolle kaasari-isolohkolle. Kovalla reitillä tai mettäautotiellä kiekasee 100-200 kierrosta yli maksimin, mutta so not. Pääasia että umpisen kierrokset on kohillaan 🙂 Kevään vuorikiipeiluun todennäköisesti vaihdan 160 alkuisen jousen kun sitä umpisen ajoa ei niin paljon ole. Tai ainakaan ei tule mitään verkkaista treeridingia avotuntureilla harrastettua. 🙂 Se on sitten joko peukku tangossa tai reissumies huulessa. Välimuotoa ei ole – tuntureilla ei hissutella!

No mitä muuta siellä ykkösessä on kuin jouset… ramppeina 438 ja vakiopainot. 438 on suhteellisen ’raju’ ramppi verrattuna vakioon ja vaatii tehoja. Mutta on niitä kusiaisiinkin kuulemma laitettu ja pelaa. Vielä syöttävämmän rampin jos haluaa, niin 441 vois olla seuraava mitä voisi kokeilla – Hemmo foorumilta suositteli. No, ehkä ensi kaudella.

Tämä on hyvä saitti jos haluaa yrittää ymmärtää voimalinjojen sielunelämää:
https://www.mxzx-revzone.com/

Esim ylävalikosta ’Clutching IQ’:n alta löytyy perustietoa Definitions ja Principles kohdista, rampeista on oma ’Ramps’ sivunsa hyvien kuvien ja vertailun kera (näkee ramppien profiileita). Kytkimen jousitaulukko löytyy Support->Springs -kohdasta.

Kelkkalehden foorumin lisäksi keskustelua TRA kytkimistä löytyy esim rapakon takaa dootalkista. Vaikkapa tästä:
http://www.dootalk.com/forums/index.php?showtopic=177470

Kuvia joidenkin ramppien profiileista on tässä (näyttäisi olevan sivu kopioitu SkiDoo Racing Guide:sta)
http://www.dootalk.com/forums/index.php?showtopic=402292&st=30

Ski-doo Racing Guide:ssa on  yksissä kansissa hyvin asiaa, jousitaulukot, ramppien profiilit ja toki paljon muutakin huolto-, säätö-, ym asiaa. Semmoisen hommasin itselleni. Sieltä löytyy mm. kiristysmomentteja räjäytyskuvista, joita BRPn online räjäytyskuvissa ei ole.
383-sivuista opusta saa toki rapakon takaa tilaamalla, mutta on sitä BRP jälleenmyyjilläkin ainakin joillain hyllyssä ja kustantaa Suomessa sellaiset reilu 50 egee. Itse sain tuosta enemmän kuin paljon rahalle vastinetta. Vuoden 2012 versio pohjautuu 2011 vuoden MXZ x 600 RS malliin, mutta hyvin monet asiat on yleistettävissä/sovellettavissa REX lyneihinkin.

Kytkinhommiin kannattaa ensimmäisenä hommata oikeat työkalut niin ei mene hermo eikä hajoa osat. Eli työkalu, jolla kytkintä pidetään paikallaan ja sitten irroitustyökalu. TRA7:n irroitus ja paikalleenlaitto pähkinänkuoressa löytyy täältä.

Kytkimien ja remmin lämpöjen alentamiseksi laitoin kolme venttiä sivuposken yläosaan. Merkkinä Frogskinz. Rasiaporalla vaan reikää sivuposkeen ja pitävällä tarralla varustettu mesh päälle. Hyvin kesti ainakin ensimmäisen reissun. Jotkut laittavat noita myös kytkimen alle sivupohjamuoviin tai porailevat reikiä sivuposken etuosaan – siihen mihin polvet suunnilleen ottaa. Niitä reikiä en tehnyt – ainakaan vielä.

Ao. kuvassa yläreunassa näkyy myös tuplailmanotto. Ei pitäisi happi loppua koneesta.

Astinlaudat, lentokentiksikin kutsutut kokivat suuren muodonmuutoksen. Edellinen omistaja oli niitä lyhentänyt ja laittanut tuet takapäihin. Minä puolestaan halusin huomattavasti paremmat lumenpoistoaukot kuin mitä ne etusormen mentävät reiät vakiona ovat. Aluksi mietin jos vakioreikiä vain suurentaisi, mutta hylkäsin sen ajatuksen. Kovin paljoa niitä ei kärsi suurentaa ilman että lautojen jäykkyys kärsii. Blinfactoryn astinlaudan vahvikkeita aloin katselemaan ja mittailemaan mistä niistä saisi leikottua sopivat. Astinlauta numero 3 tuntui mittojen mukaan natsaavan aika hyvin ja sellaset tilasin. Ja todellakin sopi kuin nenä päähän eikä niitä kovin paljoa tosiaan tarvinnut leikkoa. Lopputulokseen olen itse ERITTÄIN tyytyväinen ja lumi poistuu laudoilta hyvin umpisen räyhäämisessä. Jalkakoteloista lumi ei poistu oikein mihinkään kun tuossa REXissä ei oikein aukkoja siellä ole. Sitä sohjoa vain pitää potkia pois ennen kuin jäätyy niin jotenkuten toimeen tulee.
Tässä juttu kuvin tuosta vakioastinlautojen leikkomisesta ja uusien paikalleen sovittamisesta.

Pohjaan laitoin lisäsuojaa Heavy Duty takapanssarin avulla. Sitä voidaan ja pitääkin käyttää varsinaisen pohjapanssarin kanssa ja se antaa lisäsuojaa ketjukotelolle, jarrulle, tunnelin etuosalle ja etukennolle sekä kytkimelle. Tuli paljon turvallisempi olo ajella tuolla umpisessa ja muussa ryteikössä kun jokainen pieni kanto ei ole riski kelkan perustekniikalle. Eihän mikään pohjamuovi tietenkään suojaa jos kovemmassa vauhdissa johonkin isoon kantoon tai kiveen tökkää.

Ja mitähän muuta ehostusta sitä tuli tehtyä… 8″ powermaddin riseri, sporttechin käsisuojat, led-takavalo, tunnelin kiillotusta, vakiotarrojen poistoa, virran ulosottoa, gps:n asennusta ym. Ja tokihan ne PowderProt tuli keulalle pudotettua. Ei ilman niitä osaa enää edes ajaa. 🙂

Kauden ensimmäinen reissu Sallan takamaastoissa on tehty ja peli toimi odotusten mukaisesti. Vähän sivuposki pääsi painumaan änkkää vastaan ja sulamaan kun tuli rullailtua kelkkaa alas, mutta tuulettuupahan konehuone paremmin. 🙂 Nyt menee seuraava kuukausi nettikelkkaillessa ja sitten pääsiäisen alla viikoksi Björklideniin kiipeilemään.

This entry was posted in säätäminen, tekniikka, xtrim 800. Bookmark the permalink.

4 Responses to Xtrim 800 PowderTek

  1. ville says:

    Miro. Omistan itenki ko. kamppeen ja pitää saaja lisää pitoja niin kysysinki et minkä maton laitoit. Lähinnä et meneekö sinne 41 levee 51 korkee vai pitääkö laittaa 38?

  2. Jazzo says:

    Itellä 38 levee ja 51 korkea. Pyörii hyvin, ei ota mihinkään kiinni. Mutta 51 on korkein lappu mikä tuolla sopii pyörimään. En ole varma, mutta 41 leveä ei mahtune. Tai ainakin varmaan joutuu lappujen nurkkia leikkomaan, koska tunnelin ylänurkissa on se viiste. 51 korkealla matolla sinne tunnelin katon ja maton väliin jää ahtaimmassa paikassa sen takavälipalkin kohdalla semmonen reilu sentti. Joten tiukkaa tekis sen 41sen kanssa, luulisin.

    Mulla ei peli ole just nyt tässä hollilla. Kannattaa mitata tunnelin sisämitta ja funtsia siitä.

    kelkkalehti.com foorumilta löytyy myös jotain topicceja, kun etsii hakusanoilla ’REX maton leveys’ tai muuta vastaavaa.

    REX-runkoiseen on BRPltä saatavana takapukin pudotussarjaa, jolla uusiin dokkereihin saadaan mahdutettua 57 vai oliko se 59 mm korkea matto. Sarja käy kuulemma pienellä modauksella vanhempiin REX runkoisiinkin. Itsellä harkinnassa se ensi kaudelle.

  3. Ville says:

    Kysyisin vielä et minkä mittanen, mallinen ja millä jaolla tuo sun matto on? Ku mittailin omani telatunnelia 51millisellä puupalikalla nii aika tiukaksi menee. Ja kiitos edellisestä vastauksesta.
    Ps: tosi hyvä sivusto.

  4. Jazzo says:

    Camoplast Challenger, 365cm pitkä, 38cm leveä, 51mm eli 2 tuuman harjalla. Jako 2,52.
    650€ ite maksoin viime joulu/tammikuussa siitä Suomessa. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä jos haluaa varmistaa juuri tietyn maton saannin Suomesta. Silloin sain viimeisen tuollaisen maton mikä suurimmalla maahantuojalla oli varastossa ja uutta konttia ei enää sille talvelle tullut. Jenkkilästä tietty saa, mutta kestää jonkin aikaa eikä tuohon 650€ hintaan olis tänne tullut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*