Punttihommia

3 x 70 – 80 sarjat sopivissa määrin ovat suositeltavia punttihommien perusteeksi. Nythän siis on kyse kytkimen punteista eikä mistään levytankovenyttelystä, jos niin erehdyksissä joku sattui luulemaan 😀

M8 kattilan ho koneen jatkona olevassa kytkimessä on vakiona 71,5 g painot, joilla kone kiekuu kovaa korkealta. Omaan makuun koneen ei tarvitsisi kiertää ihan siellä asti, missä se nyt kiertää, joten taas kerran päästään asiaan eli säätämiseen 🙂 Säätäminenhän on aina mukavaa, joten vakiopainot irtauivat kytkimessä ja tilalle asentui näppärästi Cutlerin säätöpainot. Painojen massaa saa säädettyä 70 – 80 g väliltä, joten luulisi sopivan maksimikierroslaueen löytävän paikkansa, jos ei pienellä niin sitten suurella säätämisellä. Varmuuden vuoksi painoruuveja tuli extrasetti mukaan, kun allekirjottaneen säätäessä kytkimen painoja balanssiin jossain kuusikossa saattaa epähuomiossa niitä painoja putoilla ties minne.

CPC 70 - 80 g säätöpainot IT mallia

Vakiopainot ja säätöpainot eroavat mitoiltaan jonkin verran toisistaan. Saapa nähdä millainen homma on saada kytkin rokkaamaan säätöpainoilla. Laittaako painoa enemmän painon tyveen vai kärkeen vai kumpaankin ja minkä verran? No aika näyttää. Toivottavasti.

Vakiopainon vs. CPC painon profiilissa on jonkin verran eroja

Jotta saadaan hommaan mukaan vielä pari muuttujaa, niin tokihan jousiakin pitää voida säädellä. Balanssia hommaan haetaan SLP:n tuotoksilla, joista on hyviä kokemuksia aikaisemman pajatson kanssa. Homman pelittävyyttä kokeillaan tietty myös kattilan vakio valko-keltaisella jousella 122 -285 lb. Jos jostain käsiin eksyy käsiin kattilan kelta-vihreä jousi 114 – 267 lb, niin sitäkin saatetaan testata.

SLP:n kytkimen jousia 120 - 300 lb, 120 - 320 lb ja 120 - 340 lb

Säätöpainoilla ja jousilla on tarkoituksena saada kelkka naukumaan tilanteessa kuin tilanteessa optimikierroksilla oltiinpa sitten jumittamassa pohjattomassa puuterissa tai kiikkumassa vuorten seinämillä. Nyt vain odottelemaan, että pois sulanut lumi sataa takaisin, jotta pääsee suorittamaan pienet testit ennen tosikoitoksia PowderParkissa 😉

Posted in M8 | Leave a comment

Lämmintä Joulua! Paisto… eiku pakolämpömittarin asennusta

Poron sisäpaisti tuli eilen jouluaattona mittailtua semmoiseen 55 asteeseen. Mureaa ja sopivan punakkaa oli. Oli Nam sopivan jytyn Chianti Classicon kanssa. Keittiöhommien lisäksi lämpömittarista on hyötyä kelkkahommissa, joten näin joulupäivänä parin glögin välissä ruuvasin kiinni Koson pakolämpömittarin, nopeilla antureilla.

Powdertekki on tällä hetkellä suhteellisen atomeina tallissa, joten oli hyvin tilaa tähänkin asentamiseen. Näyttö konsoliin mittariston yläpuolelle näkyvään paikkaan, SLP:n y-haaraan pari 6,5mm reikää 100mm männistä, anturit kiinni ja haara kiinni mosan kylkeen. Anturin kiinnitin sarjan mukanatulevilla klemmareilla, jotka tiukkasin aika sinkeelle. Saattaapi niitä kuulemman joutua silloin tällöin ajojen välillä tiukkailemaan ja siksi jotkut laittavatkin hitsattavat nipat. Sähköliitännät viimeistelen myöhemmin, kun konsoli on taas paikoillaan jne.

Asennus oli muuten ihan kivuton homma, mutta SLP:n y-haaran kiinnittäminen vaati muutaman voimasanan. On meinaan ne alemmat sisemmät ruuvit kohtuu kettumainen saada paikalleen ja vielä kiristettyä. Vakiohaaralla ei ole tuota ongelmaa. Paikka on ahdas ja ruuvin kannan reunakin vielä ikävästi ihan y-haarassa kanittamassa kiinni. Paikalleen kuitenkin meni.

Hälyrajat tulee asetettua jonnekin vähän korkeammalle kuin poron sisäpaistin eli päälle 600 asteen, kunhan näkee millaisia lämpöjä isolohko puhkuu normiajossa, pidemmillä vedätyksillä, ilokaasuilla ja ilman jne. Asennettavan omalla bensansyötöllä varustetun kaasusarjan ei pitäisi oikein toimiessaan nostaa pakolämpöjä. Kaikenkaikkiaan tuo mittari tulee toimimaan vähän varmistuksena, jotta tietää kuinka hiki koneella on. Uutena tulossa siis Bossin kaasusetti kiinni ja SLP:n koko sinkku putkisto. Pientä suutinjumppaa edellämainitut aiheuttavat myös. Pääsuuttimiksi 500set ja tyhjäreiksi 22,5set, vakiona 480 ja 17,5. Ja näkee siitä mittarista jos joku ilmavuoto alkaa vaivaamaan tai muuta häikkää joka nostaa lämpöjä.

Oleellista on asentaa näyttö sellaiseen paikkaan, joka on näkökentässä ja asiaan kiinnittää huomiota silloin kun näyttö vilkkuu punaisella. Laitteesta ei ole mitään hyötyä, jos sitä pitää alkaa ajoasennosta poiketen kurkkimaan jostain stongan takaa tmv. Mittariston päältä se REXissä näkyy istualtaan ajettaessa ja yhden käden liikkeellä mittarin voi naksauttaa 45 astetta takakenoon, jolloin näyttö näkyy hyvin myös seisaaltaan ajettaessa matalalla tuulilasilla. Hyvää tässä Koson mittarissa on se, että koko näyttö vilkkuu punaisena eikä joku piskuinen ledi jossain nurkassa, kuten jossain muissa laitteissa.

-09 vekotinhan tämä kyseinen laite on ja käytän -10 mallin y-haaraa. -10 mallissa on paksummat pakosarjan pultit ja tietenkin isommat reiät y-haaran laipoissa, joten päädyin laittamaan pienet rosteriholkit laippoihin, jotta keskittyy y-haara hyvin oikeaan paikkaansa. Tuohon käy 8mm rosteriputki 1mm seinämän vahvuudella, josta sitten leikkoo semmosia noin 5mm pätkiä holkeiksi.

Samalla tuli vaihdettua konehuoneesta yksi vesiletku, ’bypass hose’, joka oli hinkannut itsensä konetta vasten puoliksi puhki vahvistuksiin asti. Se on se 30cm pätkä, joka lähtee koneen edestä alhaalta ja nousee ylös siihen vesihaaroitushässäkkään äänenvaimentajan takana. Vetäisin viilalla koneen terävän nurkan vähän somemmaksi ja myöhemmin laitan vielä tuohon potentiaaliseen vaaranpaikkaan pykälää isomman muutaman sentin letkunpätkän varsinaisen letkun päälle suojaksi.

Noita vesiletkuja kun kiristelee paikalleen, kannattaa niiden ’linjaus’ katsoa kohdilleen, ettei letkuun jää jännitystä ja ole liian lähellä paikkoja, jossa niiden ei kuulu olla.

Jeppistau, eipä sitä tohtinut olla kokonaan pois tallista joulunpyhinäkään. Asentelu jatkuu…

Posted in PowderTek, tekniikka | 2 Comments

Jämäkkyyttä eturunkoon, Grip’n Rip!

12.12.12 ei ole kaiken loppu, vaan Mayojenkin mukaan vain uuden alku. Myös Powdertek kokee useita muutoksia alkavalle kaudelle. Perushuollon ja kulutusosien vaihdon lisäksi muutoksia on tulossa kytkinpuolelle ja ehkä välityksiin, telaston tiputtamista, rungon vahvistamista, pakolämpömittaria, ilokaasuja, tehoputkistoa, 12V sähköjen ja akun värkkäämistä, sekalaista varustamista ja ehkäpä jotain ulkoasun ehostamistakin yms. Siinäpä ne joulunpyhätkin kivasti menee.

PowderTekin ensimmäisiä muutoksia oli kuitenkin etutukivarsien tuentojen vahvikkeiden asentaminen. Sarja on Grip’n Rip Racingiltä ja kattaa vahvikkeet ylemmän tukivarren takakiinnityksen kohdalle sekä sisä- että ulkopuolelle.
Linkki tuotteeseen

Asennus oli aika mutkatonta. Reikien poraamisessa ahtaisiin paikkoihin taipuisalla varrella varustettu minipora osoittautui korvaamattomaksi avuksi. Vältti isomman purkamisen, kelkan pyörittelyn kyljelleen jne.

Motiivina sarjan asentamiselle oli vahvistaa REXin eturungon heikoimpia paikkoja. Ainakin valmistajan mukaan eturunko vääntyy tietyistä paikoista tai korvakkeet antaa periksi ennen kuin tukivarsi vääntyy jos johonkin isommin tökkää.

Lisäksi on tarkoitus asentaa eturungon alapuolelle vahvikelevyt, mutta siitä tuonnempana.

Isoja lumia odotellessa!

Posted in PowderTek, tekniikka | 1 Comment

Escapism

Under cold blue sky,
we ride through thousand frozen hills.


Flakes of snow fill the air,
time will forever stand still.


This dream we always return,
it offers no escape.


Posted in videot | Leave a comment

Mittari vinoon

Mittaristakin olisi mukava nähdä joskus jotain ja varsinkin seisten ajettaessa, jotta edes olisi jonkinlainen aavistus, miten kone kiertää. No ei muuta kuin tuumasta toimeen ja mittari vinoon 🙂

Vakioasennossaan mittarista ei käytännössä näe mitään seisten ajettaessa.

Tähän on olemassa varsin näppärä ratkaisu, jolla mittarin katselukulmaa saa muutettua.

Mittari uudessa asennossa. Katselukulmaa saa näppärästi käänneltyä, jollon mittarista näkee hyvin myös istualteen ajaessa. Bonuksena mittarin alle tuleva ventti, josta pääsee konehuoneesta poistumaan lämpöä. Samasta aukosta saattaa myös mennä lisäilmaa koneelle 😉

Nyt näkyy seistenkin jotan 🙂

Posted in M8, tekniikka | 2 Comments